Tulossa

Impilahti-ilta Karjalatalossa Helsingissä tiistaina 25.4.2017 klo 18-20. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Impilahti-illat jatkuvat syyskaudella 2017.

Kevätretki Pokrovan luostariin Kirkkonummelle 20.5.2017 alkaen klo 11.

Kotiseutumatka Karjalaan 6.-10.6.2017

Impilahti-päivät Punkaharjulla 29.-30.7.2017

Impilahti-Seuran perinnelounas 4.11.2017

Yhteystiedot

Puheenjohtaja
Pertti Hämäläinen
pertti.hamalainen (at) pp.inet.fi
puhelin 040 775 5117

Historia

Pieni pala Impilahden historiaa

Suojeluskuntatalon portaat

Taka-Karjalaksi nimitetystä alueesta, johon Impilahtikin kuului, on varhaisilta ajoilta vain niukasti kirjallista tietoa. Vasta keskiajan loppupuolelta löytyvät Ruotsin historiasta ensimmäiset maininnat karjalaisista, jotka kävivät kahinoita perinteisestä Lapin verotusoikeudestaan. Ruotsalaiset käyttivät tuolloin karjalaisista nimitystä ryssät. Elettiin vielä ns.kalevalaista aikaa.

Ruotsin ja Venäjän välillä vuosikausia jatkuneet levottomuudet yritettiin ensi kerran sopia vuonna 1323 tehdyssä Pähkinäsaaren rauhassa. Tuolloin lähes koko Karjala joutui Novgorodin suurruhtinaan valtaan. Verotusta varten valtakunta jaettiin viiteen verotusalueeseen. Impilahti kuului Sortavalan pogostaan.
Impilahden pitäjän aluetta ei vielä 1600-luvun alkupuolella merkitty maakirjoihin pitäjänä, vaan alue kuului Suistamon pogostaan. Suistamon mukana alue kuului vuodet 1651-1669 Salmin kreivikuntaan.

Pitäjä kuulu Käksalmen lääniin, josta vuonna 1721 tuli osa Vanhaa Suomea. Vuonna 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä Suomeen. Vuoden 1868 alusta lähtien pitäjänkokousten sijaan alettiin Impilahdella pitää kuntakokouksia.

Kansakoulu kuntaan perustettiin vuonna 1870 ja ensimmäinen höyrykoneen pyörittämä höyrysaha 1873. Vuonna 1932 valmistui Läskelä-Pitkäranta-rautatie. Sen varrella, kolmen kilometrin päässä Impilahden kirkolta sijaitsi laiturivaihde, joka nimettiin Impilahden mukaan.

Vuonna 1589 Impilahti mainitaan Sortavalan ortodoksisen emäseurakunnan kappelikuntana. Impilahden luterilainen seurakunta perustettiin 1638 käännyttämään Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsin hallintaan siirtyneen Käkisalmen läänin ortodoksisia asukkaita. Aluksi jumalanpalvelukset pidettiin talollisten pirteissä tai käytiin Pälkjärven kirkossa, sillä seurakunnan oma kirkko valmistui vasta 1670-luvulla. Laajimmillaan Impilahden luterilaisen seurakunnan alueeseen kuuluivat Impilahden lisäksi Suistamon, Suojärven, Korpiselän ja Salmin pitäjät. Tosin alueella oli vain vähän luterilaisia asukkaita.

Impilahden luterilaiseen seurakuntaan kuului Pitkärannan rukoushuonekunta. Ortodoksisia seurakuntia Impilahdella oli kaksi, Kitelä ja Pitkäranta. Kaikkien seurakuntien kirkot ovat tuhoutuneet sodissa tai niiden jälkeisenä aikana.

Impilahden Koirinojan seutu tunnetaan talvisodan ankarista mottitaisteluista. Alueella on runsaasti venäläisten sotamuistomerkkejä, ja 2000-luvun alussa siellä paljastettiin sodan muistoksi monumentti Murheen risti.

Entinen Impilahden kunnan alue kuuluu nykyisin pääasiassa Karjalan tasavallan Pitkärannan piiriin, jossa se on jaettu Impilahden maalaiskunnan ja Pitkärannan kaupunkikunnan kesken.

Kirkonkylän eteläpuolella ollut kookas Itä-Karjalan Kansanopisto on tuhoutunut raunioiksi. Sotien jälkeen toiminta siirrettiin Punkaharjulle. Useimmat Impilahden kylistä ovat jääneet tyhjiksi, eikä useimmissa ole edes rakennuksia.