HIPPOLA
Hippola oli yksi Impilahden suurimmista kylistä, sillä varsinaisen Hippolan lisäksi siihen kuului maarekisterin mukaan myös eteläinen osa Satisen kylästä.
Hippolaan pääsee nykyään uutta Impilahdelta (Leppäsillasta) Petroskoihin johtavaa valtatietä. Vanha tie Kitelän-aseman kautta Hippolaan erottuun maastossa enää vain nurmettuneena polkuna. Satiseen ja Ruokojärvelle on tieyhteys uuden valtatien liittymien kautta.
Hippolan kylä sijaitsi korkealla rinteellä. Sen läntisimmästä osasta Mäkiaijanselältä näkyi kumpuilevaa maisemaa Laatokalle saakka. Mäkiaijanselältä alkoivat myös Hippolan rinteen peltoaukeat, jotka jatkuivat koillisessa Satisen tienristeyksen tienoille ja idässä aina Ruokojärvelle saakka. Pellot olivat lähes kivettömiä savimultamaita ja niistä vanhimmat olivat jo karjalaisen kaskitalouden aikaan raivattuja. Etelään viettävät pellot saivat hyvin auringon valoa ja halla vieraili niillä vain harvoin. Maanviljely olikin hippolalaisten tärkein elinkeino ja huolella hoidetuilta viljelmiltä korjattiin hyviä satoja. Maito kuljetettiin aikaisemmin säännöllisellä hevoskyydillä ja myöhemmin junalla Pitkärantaan.
Ylhäällä mäellä sijaitseva kirkasvetinen Hippolanjärvi antoi kotitarvekalastajille tyydyttävästi saaliskalaa mm. haukia ja kuoretta. Järveen istutetut kuha ja siika kasvoivat ja viihtyivät järven syvässä vedessä.
Hippolanjärvi oli maisemaltaan kaunis ja siitä lähtevä myllyoja antoi voimaa jauhinkiville. Kun mylly tuhoutui tulipalossa 1930-luvulla, sen omistaja Aleks Pakkanen rakennutti tilalle uuden myllyn, sahan, viljankuivaamon ja pärehöylän. Myllypuron vedenmäärä vaihteli, ja ennen sotia tämä teollisuuslaitos toimikin jo pääosin sähkövoimalla ja tarjosi työpaikan liki kymmenelle miehelle. Myllyssä jauhatettiin viljaa myös naapurikuntien tarpeiksi.
Hippolan lapset kävivät koulua Kitelässä ja sieltä saatiin myös kauppapalvelut. Osa kylän lapsista kävi Satisen koulua. Suutari Jussi Parviainen ja seppä Antti Huttu tarjosivat kylälle omien alojensa palveluita. Hippolalainen Matti Luukkonen toimi vuosikaudet kunnan esimiehenä, ja Kitelän Osuuskassan hoitaja Johannes Pakkanen antoi asiantuntija apua monenlaisissa kunnan talouskysymyksissä.
Hippolan kylä mainitaan verotusasiakirjoissa ensimmäisen kerran vasta 1600-luvun alussa. Suuren Pohjansodan aikana väki pakeni piilopirtteihin tai muutti Venäjälle. Vuonna 1722 asui kylässä vain kaksi perhettä, toinen luterilainen ja toinen ortodoksinen. Hippolalaisten sukunimiluettelo osoittaa, että hyvin monet ortodoksiset perheet ottivat itsenäistymisen jälkeen uuden sukunimen, ja niinpä esimerkiksi Mironoveista tuli Juureloita, Bogdanoveista Lintuvuoria ja Nikanoveista Kivirantoja.
Hippolan rinteet tarjosivat talvisodan puolustustaisteluissa maastonsa puolesta merkittävän edun suomalaisille joukoille. Venäläisten hyökkäykset tyrehtyivät kylän eteläpuolella rautatielinjalla ja myös Ruhtinaanmäeltä tunkeva vihollinen pystyttiin pysäyttämään jo ennen suuria Lemetin mottitaisteluita. Hippolanjärven jäältä rinteen suojasta tulittavilla suomalaisilla kranaatinheittimillä oli taisteluissa merkittävä osuus. Hippola tuhoutui sodan aikana melko pahoin. Osan kylän taloista polttivat suomalaiset peräytyessään ja osa tuhoutui venäläisten ankarassa tulituksessa. Nykyisin Hippolassa ei ole asutusta.
Hippolan pienen naapurikylän Satisen talot olivat ryhmittyneet kauniin Satisenjärven ympärille. Kylä lienee syntynyt jo silloin kun Impilahti vielä kuului hallinnollisesti Suistamon pogostaan. Maarekisterin mukaan kylän talot jakautuivat kolmen kylän, Hippolan, Kytösyrjän ja Ruokojärven maille. Kylä oli kauan syrjässä Impilahden muista osista, sillä sinne ei ollut kunnollista tietä. Vasta itsenäisyyden alkuvuosina rakennettiin tieyhteys ja kylä sai tällöin myös oman kansakoulunsa. (TJ)
Katso Arkistot Sukuja Impilahden kylissä Hippola ja Satinen
Hippolalaisia sukunimiä 1700-luvulta:
Ronkainen, Pärnänen, Hämäläinen, Niskanen, Luukkonen, Ruotsalainen, Nykänen, Kesonen
Sukunimiä 1930-luvulta:
Pakkanen, Mitjonen, Hartikainen, Hentunen, Himanen, Honkanen, Huttu, Juurela, Järvinen, Kiviranta, Korpiranta, Kuikka, Kunttunen, Lahtinen, Linnamäki, Lintuvuori, Luukkonen, Matikainen, Mikkonen, Mäkelä, Niskanen, Paalamo, Paavola, Parviainen, Pussinen, Ronkainen, Rossi, Vilhola
Satisen kylässä asuvien sukunimiä:
Aaltola, Ahola, Alava, Kesonen, Kokko, Koponen, Korhonen, Kuokkanen, Lampela, Leppänen, Luukkonen, Piitulainen, Pärnänen, Ronkainen, Vunneli
