KOIRINOJA

Koirinojan alueelta on löydetty Impilahden vanhimman asutuksen merkit. Jo kivikauden asukas, lähes 5000 vuotta sitten, osasi arvostaa paikkaa Laatokan meren äärellä, sen hiekkarantoja, mäntykankaita, koskia, saaria ja vuoria. Välillä alue autioitui. Ensimmäiset merkinnät uudemmalta ajalta löytyvät vuoden 1500 verokirjasta, viisi taloa. Sodat koettelivat, mutta niistä toivuttiin. Esimerkiksi Suuren Pohjan sodan loppumisesta jo kuuden vuoden kuluttua kylän kylvöala oli pitäjän suurin. Vuonna 1939 kylän asukasmäärä nousi reilusti yli 500.
Koirinoja oli Impilahden keskeisiä kyliä. Sen naapureina idässä olivat Pitkäranta ja Nietjärvi, koillisessa Koivuselkä, pohjoisessa Kitelä ja lännessä Hunttila.
 

Koirinoja muodostui kolmesta alakylästä: Rantakylästä, Myllykylästä ja Konnunkylästä. Sen elinkeinorakenne poikkesi monipuolisuudessaan monesta muusta Impilahden kylästä. Kalastus Laatokalla tarjoutui elinkeinoksi luonnostaan, mutta syvän luonnonsataman ansiosta Koirinojasta tuli myös menestyvän veneveistämön ja laivatelakan kotipaikka. Moni koirinojalainen sai toimeentulonsa Pietarin liikenteessä. Satamaan poikkesivat reittilaivat matkallaan Sortavalasta Pitkärantaan. 1800-luvun puolen välin paikkeilla Koirinojankoskella toimi pohjoismaiden ensimmäinen tinansulattamo. Ajanjakso 1800-luvun lopulta itsenäisyyden alkuun oli kylän kukoistuksen aikaa. Kylällä oli monenlaisia käsityöläisiä: räätäleitä, suutareita, ompelijoita, hopeaseppä. Siellä oli mylly ja saha, joka oli ollut toiminnassa jo 1700-luvun puolesta välistä, oli rinkelitehdas, limonaditehdas sekä kokonaista viisi kauppaa. Moni kyläläinen kävi töissä Pitkärannan tehtailla ja kaivoksessa. Itsenäisyyden aikana maanviljelyskin kehittyi. Pihapuutarha oli melkein joka talossa - tässä oli varmasti Itä-Karjalan Kansanopiston vaikutusta. Koirinojan posti ja osuuskassa palvelivat ympäristönkin asukkaita laajalti.
Koirinoja oli valtaosin ortodoksiväestön asuttamaa. Ensimmäiset luterilaiset ilmaantuvat kylään 1600-luvun alkupuolella.
 

Koirinojan koulupiiriin kuuluivat myös Hunttila, Koivuselkä ja Nietjärvi. Koulu aloitti toimintansa 1898 vuokratiloissa, oma koulutalo valmistui 1906 ja lisätiloja saatiin 1910-luvun alkupuolella.
 

Koirinoja oli erinomaisten liikenneyhteyksien varrella niin vesiteitse kuin maitsekin, niin maanteitse kuin myöhemmin myös rautateitse. Sortavalan postiauto poikkesi Koirinojalla päivittäin.
 

Talvisodassa Koirinoja hävitettiin maan tasalle. Nykyään rannalla Koronpohjan puolella on joitakin datsoja ja yksi talviasumus. Koivuselästä on taloja siiretty Myllykylään. Sodan merkit ovat nähtävissä edelleen, juoksuhaudat erottuvat hiekkamaastossa. Satamaa ei enää ole eikä laivaliikennettä, mutta päätietä kulkevat linja-autot, pikkuautolla pääsee rannan tuntumaan ja venäläisten mökkikylän puolella tie luikertelee aina entisen Hunttilan eteläosiin asti.
 

Murheen Risti, Suomen ja Venäjän yhteisesti tilaama talvisodan muistomerkki, pystytettiin vuonna 2000 kauniille paikalle lähelle Prääsän - Suojärven tien risteystä. Talvisodan kuuluisa Lemetin motin paikka löytyy hieman yli 6 kilometriä Murheen Ristiltä itään. Uudelta tieltä on viitoitus venäläiselle sotamuistomerkille. Tie on asfaltoitu ja bussitkin mahtuvat pysäköintialueelle. (MK)

Koirinojalta lähtöisin olevia sukuja.

Ivanov, Horschonen/Autio, Kononov, Petrov, Artamanov, Romanova, Stepanov, Fomin, Timofejeva, Estefjejev, Grigorjev, Onufrijev, Mitrofanov, Aleksejev, Saharov, Kuismin, Gerasimov, Artamonov, Andrejeva, Ivanov/hotari, Judin, Prohorov/Jänis, Vasiljeva, Hodju, Ahola, Repo, Jetsu, Kettu, Aleksejev/Rehvonen, Georgijev, Kari, Mihailov, Bujashka/Koivunurmi, Kräkin, Siilin/Siili, Brälä, Retkin, Skrjabin, Babushev, Galkin, Kiriloff/Kivi
1939:
Liinamo, Fonselius, Savinainen, Halonen, Salmela, Rehvonen, Sirola, Kari, Kivi, Pelli, Mologa, Kaukoranta, Tammela, Ellola (ennen Komaroff), Kantelinen, Pratsu, Härkönen, Vanninen, Ranta, Hauska, Pajula, Härkönen, Aaltonen, Lörö, Ignatei, Vuorinen, Tuomela, Laine, Jääskeläinen, Airaksinen, Kettunen, Siili, Talviranta, Helko, Hiljanen, Hodju, Hotari, Koivunurmi, Leinonen, Maksimoff, Myllärinen, Padatsu, Pihanurmi, Pilkevaara, Sallinen, Töhinen, Vaittinen, Vepsä

TAKAISIN KARTTA SIVULLE.........SIVUN ALKUUN