KOKKOSELKÄ
Kylä sijaitsi Impilahden luoteiskulmalla naapureinaan etelässä Räkäli, idässä Kerisyrjä ja pohjoisessa Suistamo.Kokkoselässä maisema vaihteli: oli korkeita harjanteita, järviä ja lampia.
Asutusta kylällä on ollut jo 1600-luvun lopulta alkaen. 1681 maakirjassa mainitaan 9 savua, kun Impilahden silloin suurimmassa kylässä Kerisyrjässä oli 17 savua. Ensimmäiset asukkaat tulivat hyvien kaskimaitten takia. 1939 kylässä eli 135 henkilöä 65 taloudessa.
Kaskenpoltto elätti pitkään, vielä 1920-luvulla kaskettiin, mutta peltoviljely alkoi voittaa alaa heti itsenäisyyden alkuvuosina. Maitotaloudessa ylitettiin omavaraisuus, niin että maitoa voitiin myydä Läskelään. Metsä toi lisäansiota: kylän miehet kävivät metsällä mutta talvisin myös metsätöissä ja puunajossa. Kauppoja oli kaksi, toinen eteläkylällä ja toinen Peräkylällä.
Kokkoselkäläisissä oli yhtä paljon luterilaisia ja ortodokseja. Entisajan vainovuosina kylän syrjäinen sijainti pelasti sen pahimmilta tuhoilta. Kantasukujen paikat ja vanhat tavat säilyivät.
Kansakoulu kylällä oli vuodesta 1898, alkuun vuokralla, ja vuodesta 1906 uudessa koulutalossa, joka sijaitsi aivan Räkälin rajalla. Myös Räkälin ja Hiihniin lapset kävivät koulua Kokkoselässä. Koulutalo tuhoutui jatkosodan alkuvaiheissa 1941.
Liikenteellisesti Kokkoselkä oli 1930-luvun lopulla hyvin saavutettavissa. Suistamolta tuli maantie, jota pitkin oli linja-autoyhteys Sortavalaan Kerisyrjän ja Läskelän kautta.
Nykyisin Kokkoselkä on täysin asumaton. Sinne on kuitenkin edelleen kaksi tieyhteyttä: Suistamon aseman länsipuolelta, tasoristeyksestä suoraan etelään tai Kerisyrjän pohjoispuolelta koilliseen kulkeva tie. (MR)
Kokkoselän kylän asukkaiden sukunimiä on mm. Paavo Koposen kirjan Esi-isiemme Impilahti sivulla 278 ja SUKUJA IMPILAHDEN KYLISSÄ
