KYTÖSYRJÄ

Kytösyrjän kylä oli tunnettu korkeista vaaroistaan ja sijaitsi kahden joenhaaran välissä: lännessä oli Sumerianjoki ja koillisessa Pukamonjoki. Monet järvet ja lammet täplittivät kylän aluetta. Kytösyrjän naapurina oli etelässä Sumeria, idässä Leppäsilta ja Hippola, koillisessa pikku pätkä Ruokojärveä, pohjois- ja luoteiskulmalla Kerisyrjä ja lännessä Metsäkylä.

Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen Kytösyrjään 1600-luvun alkuvuosina. 1638 siellä oli jo 11 taloa. Suuren Pohjan sodan (1700-1721) jälkeen kylä oli autiona ja talot jaettiin uudisasukkaille. Ennen viime sotia talojen pääosa ja viljelmät löytyivät keskikylältä jokien välisestä kolmiosta. Pienemmät viljelmät olivat rinteillä ja uusia raivattiin.

  Kytösyrjän Tsasouna. Kuva: K.Lampelo

 

 

Maatalous oli kylän pääelinkeino, ja pitkään tavoitteena oli omavaraisuus. Myöhempinä vuosikymmeninä myyntiin riitti niin maitoa kuin viljaakin sekä puutarhatuotteista mm. omenia, kirsikoita ja marjoja. Joesta saatiin kalaa, rapuja ja jopa helmisimpukoita. Kylän ainoa kauppa oli A. Lötjösen sekatavaraliike. Nahkurinliike toimi lopetti toimintansa jo ennen sotia. Merkittävä työnantaja oli sen sijaan Lötjösen tiilitehdas. Vesivoimaa saatiin joesta myllyyn ja sirkkelisahaan, jotka olivat kyläläisten ja naapurikyläläistenkin ahkerassa käytössä.

Kytösyrjäläisistä puolet oli luterilaisia ja puolet ortodokseja. Impilahden kirkolle oli matkaa Metsäkylän kautta vain 6 km, mutta Kitelään jo paljon pitempi, joten ortodoksit pystyttivät oman tsasounan Matinmäelle ja hankkivat oman kalmiston kylän eteläosasta tienristeyksen vierestä.

Kansakoulu aloitti toimintansa Kytösyrjässä v. 1912 ensin yksityisten rahoittamana vuokrahuoneistossa. Vuonna 1928 saatiin uusi koulutalo.

Kytösyrjään pääsi Impilahden kirkonkylältä Metsäkylän kautta. Maanteitse pääsi myös Leppäsillan Matkalammille ja Kerisyrjään. Kytösyrjällä oli myös oma rautatieseisake.

Nykyisin Kytösyrjä on asumaton. Pari tieyhteyttä tosin on vieläkin. Impilahden ohittavalta neuvostoaikaiselta tieltä kääntyy huonokuntoinen tie Sumerianjoelle. Toinen tie vanhan Kytösyrjän maille on Kerisyrjästä Räkäliin kulkevalta erittäin huonokuntoiselta tieltä. (MR)

Kytösyrjältä lähtöisin olevia sukuja.

Kainulainen, Kontiainen, Makkonen, Savolainen, Vanhanen, Auvinen, Arponen, Pylkkänen, Kohonen, Lötjönen, Nykänen, Vänskä/Hämäläinen, Tenttanen, Hyvönen, Mehtäläinen, Kohonen, Prohoprov, Jelisariov, Antipov, Parfentiev, Petrov(a), Paraskeeva, Ivanov(a), Grigorjeva, Markov, Kirilov, Agafonov, Kondratjeva, Leskinen, Pesinen, Moisejeva, Vasko, Timofejev, Afanjasev, Ponakja, Georgijev/Kallio, Alava, Andrejev, Aleksejev/Saloheimo, Vasiljev/Halme, Stefanov/Luotonen, Gerasimov, Jakovleva, Maksimov, Efimov, Pavlov, Vasiljev, Hämäläinen, Osipov, Kuru, Salminen
1939:
Hirvonen, Mustonen, Luukkonen, Auvinen, Leskinen, Jekkonen, Pesonen, Luostarinen, Lötjönen, Puputti, Leinonen, Alava, Kallio, Luotonen, Saloheimo, Jonninen, Pakkanen, Niskanen, Ahtiainen, Kassinen, Vasko, Koivula, Laaninen, Metnikoff, Kuusela, Kinnunen, Kontro, Kortelainen, Kuivalainen, Kytövaara, Laaninen, Laine, Lievonen, Luukkonen, Piirainen, Repo, Vepsä

TAKAISIN KARTTA SIVULLE..........SIVUN ALKUUN