LEPPÄSILTALeppäsillan vanha nimi oli Karkunmäki. Tämä kylännimi tunnettiin hyvin vielä 1900-luvun alkupuolella. Nimen alkulähteenä lienee ollut muinoin kylästä löytynyt aarre, jonka kätkijät olivat joutuneet pakenemaan rosvoilevia sissejä. Vanhoissa asiakirjoissa kylän nimi esiintyy myös muodossa Loposilta ja tämäkin nimi viitannee aarteeseen eli vanhoihin kuparirahoihin, lopoihin.
Kuvassa: Näkymä Leppäsillan Kokkomäeltä läntee. Vasemmalla Hämäläisen, oikealla Hulkkosen talo
Leppäsilta ei ollut Laatokan rantakylä, mutta se sijaitsi niin lähellä Laatokkaa, että Sumerianlahden vedet näkyivät Leppäsillan Vänskänpihaan. Kylän laajimmat viljelysmaat levittäytyivät pääosin teiden varsille. Muualla viljelmät muodostivat maaston mäkisyydestä johtuen monisakaraisen kuvion. Kylän reunamilla olivat korkeat Tattarvaara ja Linnavaara ja myös Impilahden korkeimman vuoren Raukkiin pohjoispää ylti Leppäsiltaan. Kylän reunamilla oli pieniä lampia, koillisosassa Vuorilampi ja kolme pientä Haukilampea ja etelälaidalla kaunis Matkalampi.
Leppäsilta oli maanviljelijöitten kylä, mutta myös kengitysseppä, ajorekien- ja kärryjen tekijä sekä suutari saivat siellä toimeentulonsa. Kylän pellot olivat hyvämultaisia ja tuottivat runsaita satoja. Karjanhoito oli tärkeä maatalouden osa ja maitoa ja voita myytiin Impilahden kirkonkylään ja Pitkärantaan. Impilahden Kirkonkylään oli matkaa viisi kilometriä ja Pitkärantaan runsaat 20 kilometriä. Impilahden Kirkolta tultaessa tien pohjoispuolella levittäytyivät Sopenkylän peltoaukeamat, jotka jatkuivat tien eteläpuolella Vänskän pihaan. Muita kyläkuntia olivat itään päin Kuuselanmäki, asemanseutu, Matkalampi ja pohjoiseen mentäessä Vuorilampi.
Leppäsiltalaisten henkisiä ja taloudellisia harrastuksia tukivat kylän koulut. Opintokerhot ja seurat toimivat yhteistyössä naapurikylien kanssa. Vänskän pihan kansakoulu, Valoharjun yläkansakoulu ja Matkalammin koulu olivat kylän omia kouluja ja. Sumerian ja Leppäsillan rajalla toimi myös kylien yhteinen koulu. Kylän kaupat Peltolan kauppa ja Impilahden Osuuskaupan sivumyymälä olivat aseman läheisyydessä.
Eräs 1900-luvun alkupuolen tunnetuimmista impilahtelaisista oli leppäsiltalainen maanviljelijä Mikko Piitulainen, joka valittiin eduskuntaan ja sieltä käsin vaikutti mm. rautatien saamisessa Laatokan-Karjalaan.(PH)
Leppäsillassa asui 1930-luvulla 90 perhekuntaa ja seuraavia sukuja:
Ahola, Brola, Erola, Frondelius, Halme, Heinonen, Hulkonen, Häkämies, Hämäläinen, Janatuinen, Jurvanen, Juvonen, Kaljunen, Kantelinen, Karkkulainen, Kaukoranta, Kohonen, Kolehmainen, Katosoff, Kuikka, Kuivalainen, Kunttunen, Kuokkanen, Kuusela, Kärkkäinen, Laaninen, Laine, Lamberg, Laukkanen, Lehtomäki, Lehtorinne, Leskinen, Lintu, Lisitin, Litmanen, Luukkonen, Mujunen, Nissinen, Nyman, Ojala, Parviainen, Patja, Peltola, Piirainen, Piitulainen, Pulli, Puputti, Rauhaluoto, Riikonen, Rita, Roini, Ronkainen, Saavalainen, Salpakari, Stenius, Suominen, Vanhanen, Vuotila ja Vänskä.
