METSÄKYLÄ
Nimestään huolimatta Metsäkylä ei ollut mikään korpikylä, vaan Impilahden kirkonkylän välitön, pohjoiseen suuntautuva jatke. Asutus Sortavala – Salmi -valtatien kahden puolen. Kun aikoinaan Impilahden kylille annettiin nimet, niin Metsäkylä-nimi oli varmaan ihan perusteltu.
Kuva: Ivan Sario ja ori Samuli
Kylän pohjoisrajana oli Karsikkokallioon louhittu lähes 10 metriä syvä leikkaus rautatietä varten. Kylämaisemassa loivasti aaltoilevat pellot loivat kauniin, leppoisan näkymän, jota piristivät harvat metsäsaarekkeet ja peltojen reunametsiköt. Korkeimmilta paikoilta näkyi myös Kirkonkylän eteläpuolella kimalteleva Impilahti. Metsäkyläläisten oli verrattain vaivatonta käyttää hyväkseen Kirkonkylästä löytyviä palveluja. Metsäkylässä oli kätilö, kaksi nahkurinverstasta, puuseppä sekä ”rautaseppä” pajoineen, muurari, suksi- ja rukkimestari, räätäli, ompelija, suutari, teurastaja sekä kirvesmiehiä. Kylän peruselinkeino oli luonnollisesti maatalous.
Kuva: Hukkasten talo vuonna 1905
Sota-ajoista Metsäkylä selvisi verrattain vähin vaurioin, koska sen alueella ei käyty taisteluja. Uusien isäntien aikana paloi kuitenkin kylän kaksi suurinta taloa ja melkein kaikki ulkorakennukset on purettu polttopuiksi. Aineellisia vaurioita monin verroin suurempia olivat henkilötappiot: yksi nainen ja yhdeksän miestä. Se oli Metsäkylän uhri maamme vapaudelle.
KOTIKYLÄN MUISTO EI HIMMENE. (AS)
