SUMERIA”Nimet Sumeria ja Sumerii juontuvat vanhasta karjalaisesta käsitteistöstä tai ovat seudulla vaikuttaneiden venäläisten antamia. Lähinnä samantapaisen nimen omaava paikkakunta taitaa olla Inkerinmaalla Laukaanjoen eli Lugajoen eteläpuolella.”(Paavo Koponen: Esi-isien Impilahti)
Impilahden Sumerian kylän alue oli melko pieni, oikeastaan vain yksi jokilaakso. Suistamon rajoilta Hiihniin ja Kytösyrjän kautta virtaava Sumerianjoki tavoitti Laatokan Sumerianlahden rannassa. Joen suupuoli oli laaksossa, jonka itäpuolella kohoaa Impilahden korkein vuori 126,3 metrin korkuinen Raukkii. Lännessä on 111,1 metrin korkuinen Kulhon (Suurmäen) vuori. Vuorten välisessä laaksossa oli joen varsille raivattu kolmen kilometrin pituinen ja keskimäärin vajaan kilometrin levyinen peltoalue, jonka tuntumassa oli koko kylän asutus.
Kylän maisemaa hallitsee joen lisäksi vuonomainen Sumerianlahti, joka avautuu kallioiden läpi Laatokkaan. Sen leveys leveimmillään on pari kilometriä ja pituutta sillä on kuusi kilometriä. Lahdessa on useita korkeita kalliosaaria, niistä suurin kolmen kilometrin mittainen Sikosaari. Sumerianlahti oli 1930-luvulla suosittu matkailukohde ja talvisodan ajoilta sen pohjukka tunnettiin mm. Laatokan puolustusta johtaneen IV. armeijakunnan esikuntayksikön sijoituspaikkana.
Sumerian kylän läpi johtivat maantie ja rautatie idästä länteen, ja kylätiet joen molemmilla rannoilla. Metsäkylän, Kytösyrjän, Leppäsillan ja Syskyän kylien rajanaapureihin ja sukulaisiin pidettiin yhteyttä, ja tyyninä kesäiltoina kantoivat kylään vuonon kautta Valamon luostarin kellojen etäiset helähdykset.
Sumerian kylä mainitaan jo 1500-luvun verokirjoissa. Silloin siellä oli noin 60 asukasta ja se oli silloin suuri määrä niin suppealla alueella. On arvioitu, että Sumeria on ollut Impilahden ensimmäisiä kyliä, joissa maanviljely perustui pääosin peltoviljelyyn. Kylä oli vainovuosien aikaan sotajoukkojen reiteillä. Myös virkavalta rasitti usein kiusaksi asti. Sotajoukot ja metsissä piileskelevät rosvot verottivat mielivaltaisesti, ja 1600-luvulla kylään tullut kapakka toi levottomuutta myös rauhan vuosina. Ruotsinvalta toi kylään virkamiehiä ja heidän myötä elämä hiljalleen rauhoittui.
1800-luvun puolivälissä Sumeriaan perustettiin liitutehdas ja kylä sai ensimmäisen kyläkauppansa. Liitutehtaan jälkeen joen padon putouksella toimi mylly, jonka osuuden mylläri sittemmin myi Impilahden ensimmäiselle vesivoimalaitokselle.
!900-luvun alkupuolella Sumeria oli rauhallinen maanviljelykylä. Kalastuksesta saatiin lisätuloja ja saariston suojissa lastattiin puutavaraa Pietariin vietäväksi. Sumerian rantakallioiden punaista graniittia louhittiin ja kuljettiin Pietariin. Osa kylän miehistä sai toimeentulonsa proomujen ja galjottien miehistönä.
Kun Suomi itsenäistyi, heräsi Sumeriassakin monipuolinen kerho- ja harrastustoiminta. Kylä oli vireä ja yritteliäs. Naapurikylän Leppäsillan kansakoulu oli tuolloin keskeisenä kokoontumispaikkana. (TJ)
Sumeriasta lähtöisin olevia sukuja
Arila, Auvinen, Frondelius, Halme, Halonen, Hyvärinen, Hämäläinen, Ikonen, Iljuskin, Jokinen, Jurvanen, Kohonen, Kolehmainen, Koponen, Kosonen, Kotanen, Kotiranta, Lahtinen, Laitinen, Leinonen, Leskinen, Litmanen, Lätti, Niikko, Piitulainen, Salmi, Salpakari, Sinioja, Suomela, Suvanto. Suvela, Tammela, Tuomela, Vanninen
