SYSKYJÄRVISyskyjärvi oli asukasluvultaan ja pinta-alaltaan Impilahden suurimpia kyliä. Se sijaitsi Impilahden kirkolta koilliseen. Sen naapureina olivat länsipuolella ruokojärveläiset, etelässä metsien takana lemettiläiset, koivuselkäläiset ja koirinojalaiset sekä idässä uomaalaiset. Syskyjärven pohjoispuolella oli
Suistamon kunta. Kylä on saanut nimensä kolme kilopetriä pitkästä Syskyjärvestä. Mutkikas Syskyänjoki laskee Laatokkaan kuljettuaan mm. Kitelän ja Syskyän kylän läpi. Syskyänjärven lisäksi alueella oli komisenkymmentä lampea ja järveä, jotka olivat erinomaisia metsästys- ja kalastusalueita sekä paljon hyvää mäntymetsää.
Kuva: Syskyjärven kansakoulu
Syskyjärven kylä oli pääosin ortodoksinen. Tsasouna oli pyhitetty Ylienkeli Mikaelille ja kylän pruasniekkaa juhlittiin Miikkulanpäivänä, joka oli 19. syyskuuta. Kalmistoja oli kaksi, vierekkäisissä saarissa.
Syskyjärveläiset raivasivat ahkerasti peltoa ja alueen maatalous kehittyi syrjäyttäen metsästyksen ja kalastuksen elinkeinoina. Tosin maatilat olivat pienehköjä. Vähitellen omavaraisuus saavutettiin ja myös karjankasvatus tehostui. Kaikki lehmät olivat ISK-rotuisia.
Syskyjärven kylän länsilaidalla oli Syskyjärven Hovi, jonka vaikuttavin omistaja oli Gösta Serlachius vuodesta 1915 aina 30-luvulle saakka. Hovi oli edistyksellinen ja tuli tunnetuksi mm. kansainvälisyydestään. Hovin 7000 hehtaarista viljeltyä oli noin 20 hehtaaria. Omistajan tarkoitus oli opastaa naapureina olevia viljelijöitä esimerkillään ja asiantuntijoiden neuvoilla. Syskyänjoessa, Kohisevan kosken rannalla hovilla oli mylly ja saha. Sahan tuotteet olivat kysyttyjä Belgiassa ja Englannissa saakka.
Toisen suuren maatilan omisti Impilahden kunta. Maatilaan kuului 700 hehtaaria maata, josta viljeltyä 71 ha. Myös tämä tila oli edistyksellinen omistaen mm. traktorin. Kunta perusti myöhemmin tilan maille kunnalliskodin. Myös metsänhakkuut muodostivat tärkeän elinkeinon ja Syskyänjoki toimi hyvänä uittoväylänä.
Kylässä oli kaksi kauppaa, Hodiefin ( myöhemmin Herman Hartikaisen ) ja August Kammosen. Lisäksi kylässä oli käsityöläisiä.
Syskyjärvellä oli Osuuskassa, Syskyjärven työväentalo, työväenyhdistys, maamiesseura, työväenyhdistys, ortodoksien tiistaiseura ja pyhäkoulu, suojeluskunta, laulukuoro ja opintokerho.
Sota kohteli Syskyjärven kylää erityisen pahoin. Vihollinen yritti saada yhteyden Impilahdella ja sen pohjoispuolella taistelleiden yksiköiden välille. Tämän yhteyden se olisi saanut avaamalla maantien, joka kulki Syskyjärven kautta. Tämä yritys estettiin, mutta seurauksena oli monien kotien tuhoutuminen.
Syskyjärveläisten sijoituskunnaksi sodan jälkeen tuli lähinnä Kaavin kunta.
Syskyjärven kylän asukkaiden (laajahko) sukunimien luettelo on mm. Paavo Koposen kirjan esi-isiemme Impilahti sivulla 361
