UOMAAImpilahden pitäjän itäisin kylä oli Uomaa. Se sijaitsi lähes suoraan itään Impilahden kirkonkylästä. Uomaan itä- ja eteläpuolella oli Salmin ja pohjoisessa Suistamon kunta. Lähimpänä idässä oli Käsnäselän kylä, jonka kautta vanhalle rajalle kertyi matkaa noin 20 km kun taas Uomaan itäisimmiltä alueilta matkaa Impilahden kirkolle kertyi noin 45 km. Uomaan kylän itäpuolella virtaa Uuksunjoki. Naapurikyliä olivat lännessä Lavajärvi ja luoteessa Syskyjärvi .Uomaan kylän ympärillä levittäytyivät laajat kruununmaat, metsäalueet, jotka isojaon aikana oli jätetty valtiolle.
Uuksunjoen lisäksi Uomaalla oli runsaasti lampia ja järviä, joista suurimpia
olivat Saarijärvi, Varpajärvi, Rajalampi ja Karvaslampi. Asutus oli keskittynyt lähinnä Rajalammen, Uomaslammen ja hiekkarantaisen Sääksjärven vaikutusalueille.
Ensimmäiset asukkaat lienevät tulleet Uomaalle perimätiedon mukaan jostain pohjoisesta, ehkä Vienan puolelta 1600-luvun loppupuolella. Ennen sotia Uomaan asukasluku oli noin 500 henkeä sen jälkeen, kun metsätalous tehostui ja Salmin rajavartioston komppania asettui Uomaalle. Pääelinkeinona olivat metsätalous sekä talvisodan alkuun mennessä ajanmukaiseksi kehittynyt maatalous ja voimakas karjatalous. Palveluina olivat Pitkärannan apteekin lääkevarasto, Matti Makkosen talossa toiminut posti, Osuuskassa ja kaksi kauppaa, Brotkinin ja Nykäsen. Tuotteensa kaupat hakivat Pitkästärannasta ja Koirinojasta. Kaupan palvelut olivat saatavissa lähes vuorokauden ympäri.
Kirkasvetisen Sääksjärven rannassa oli pieni tervatehdas, kylän ainoa teollisuuslaitos, joka valmisti juurakoista tervaa valtion tarpeisiin. Tervatehtaan lopetettua toimintansa sen tilalle tuli Mannerheimin lastensuojeluliiton kesäsiirtola.
Kylässä oli myös Metsähallituksen talo sekä Suojeluskunnan talo, jonka laajennusta suoritettiin ennen talvisotaa. Järjestötoiminta kehittyi Uomaalla voimakkaasti. Suojeluskunta ja lotat tekivät maanpuolustustyötä, martat ja maamiesseuraväki edistivät taloudellisten asioiden kehittämistä, tiistaiseura ortodoksista hengellistä herätystä ja opintokerho kokosi nuoria kohentamaan yleissivistystä. Uomaan kansakoulurakennus oli kolmiluokkainen, kolmiopettajainen, punainen, komea rakennus.
Rajalammen tuntumassa olivat ortodoksien pyhäköt ja hautausmaa. Vanha tsasouna oli kalmiston keskellä, uusi rukoushuone oli saanut paikkansa kalmiston vierestä. Vanhin hautausmaa sijaitsi Kalmoisaaressa. Uomaalaiset kävivät vanhoillakin haudoilla muinaisten tapojen mukaan muistelemassa vainajia eväiden kanssa. Osa eväistä syötiin vainajia muistellessa, osa annettiin vähäosaisille ja osa jätettiin haudoille vainajille. Uomaan kirkollinen pruasniekka oli 28. lokakuuta Piätensänpäivänä. Silloin hartausmenojen lisäksi pidettiin jarmankka eli markkinat, pantiin tanssiksi eli blässittiin ja ennen kaikkea kuljettiin tapaamassa vanhoja ystäviä tai tekemässä tuttavuuksia uusien kanssa. Kitelän ja myöhemmin Pitkärannan papit kävivät pitämässä palveluksia mutta myös maallikkovoimin hartaudet hoituivat.
Talvisodan ensimmäisinä päivinä vihollinen hyökkäsi Uomaalle Käsnäselän suunnalta ja Uomaa muuttui sodan rajujen taisteluiden näyttämöksi mottitaisteluineen. Suomalaiset sotilaat tuhosivat karjalaistyyliset ja muut rakennukset, jotta niistä ei olisi viholliselle suojaa.
Sotien jälkeen uomaalaisten tärkeimmäksi sijoituskunnaksi tuli Kangaslampi.
Uomaan kylän asukkaiden sukunimiä on mm. Paavo Koposen kirjan Esi-isiemme Impilahti sivulla 374
