IMPILAHDEN HISTORIAA

Impilahti on Raja-Karjalan pitäjiä ja sijaitsee Laatokan rannalla. Menneinä aikoina kuului Impilahteen myös tehdaspaikkakunta Pitkäranta. Impilahti kuului Salmin kihlakuntaan ja oli sen 27 kunnasta tiheimmin asuttu .
Asukkaat elivät lähinnä maataloudella, työtä saatiin myös teollisuudesta: sahoista, tehtaista ja muista sen ajan elämään läheisesti liittyneistä talouden muodoista. Asukkaita oli kokonaisuudessaan 14 500. Pääuskontokuntia oli kaksi luterilainen, joita oli vuonna 1939, 8000 ja ortodoksinen, joita oli samana vuonna, 6500, alueella oli myös erilaisia pieniä erilisiä uskontokuntia tai lahkoja.

Kirkot ja kalmistot

Karjalaisille tärkeät kirkot ja kalmistot ovat nykyään kadonneet lähes olemattomiin. Impilahden luterilaiset kuuluivat paikalliseen luterilaiseen seurakuntaan, jolla oli kirkko kirkonkylässä ja Pitkärannan teollisuuskylässä. Seurakunnalla oli neljä siviilihautausmaata, sekä ortodoksien kanssa yhteiset vapaussodan sekä talvi- ja jatkosodan sankarihaudat.
Kirkon tärkein irtaimisto saatiin evakuoiduksi. Alttaritaulu on nyt Suonenjoen Iisveden seurakuntasalissa, urut ovat Lapuan Tiistenjoen kyläkirkossa ja kellot kumajavat Tiistenjoen ja Sukevan kirkoissa. Luterilaiset hautausmaat sijaitsivat Sumeriassa, Rannankylässä, Metsäkylässä ja Pitkässärannassa.

Impilahden ortodokseilla oli Kitelän ja Pitkärannan ortodoksiset seurakunnat, minkä lisäksi Mäkisalon ja Purovaaran ortodoksit kuuluivat Sortavalan seurakuntaan. Kitelän seurakunnalla oli kaksi kirkkoa, kaksi tsasounaa ja neljä hautausmaata. Pitkärannan seurakunnalla oli kirkko, tsasouna ja kaksi hautausmaata. Kokkosenselässä oli ortodoksinen kyläkalmisto. Näiden lisäksi oli Syskyän kylässä Valamon luostarin alainen Hermanin skiitta, jonka pieni tiilinen kirkko on pitäjän ainoa jotenkin näihin päiviin säilynyt kirkkorakennus.
Kitelä, jota pidettiin Impilahden toisena kirkonkylänä oli ortodoksisen toiminnankeskus. Kylää kaunisti kalmistokumpunsa keskeltä 1777 peräisin oleva profeetta Elian muistolle pyhitetty kirkko. Outokummun ortodoksinen kirkko on rakennettu mukaillen juuri tätä Kitelän vanhaa kirkkoa, joka kuitenkin revittiin sodassa. Sen tilalle rakennettiin vuonna 1907 uusi kirkko. Kirkon alttaritauluna ollut suuri kokoinen Jumalanäidin ikoni päätyi evakkotaipaleeltaan monen tiettömän taipaleen takaa Outokummun kirkon pääikoniksi.

Maat ja mannut

Impilahden maisemat jakaantuvat kahteen eri tyyppiin. Rannikolla pitkät vuonomaiset jyrkkärantaiset lahdet rantakujineen johtivat aavalle ulapalle. Laatokkaa kaipaavalle ne antoivat mahdollisuuden tarkkailla kauaskin Karjalan merta. Kapein suurista lahdista, Impilahti on seitsemän kilometrin pituinen. Sisämaassa on taas kangasmaita ja siintäviä saloja.

TAKAISIN HISTORIA PÄÄSIVULLE...............SIVUN ALKUUN