IMPILAHTELAINEN 2/2002

Impilahtelainen 2/2002 toivottaa lukijat tervetulleiksi Kuopion Impilahtijuhlille.

Uutena lehdessä aloitti Kirjojen kertomaa sarja, jossa kerrotaan Impilahteen liittyvästä kirjallisuudesta. Uutena myös Ville Aallon pilapiirrokset, joista ensimmäisenä seikkailee soppatykkimies Jurri Hourela, joka kovasti keskittyy Karjalansa palauttamiseen. Tauno Judin jatkaa Impilahtea ja Impilahtelaisia sarjaa, sekä kertoo vinkkejä kotiseutumatkoja opastaville. Artikkeli ohessa luettavaksenne.

Kuopion Impilahtelaiset ry ja juhlaohjelma

Impilahdelle...
- Tietoa kotiseutumatkoja opastajille (Tauno Judin)

Kuopion seudun impilahtelaiset ry

On vuonna 1963 perustettu impilahtelaisuutta vaaliva yhdistys joka toimii Kuopion seudulla. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii myös Impilahti-Seura ry:n hallituksessa vaikuttava Ilmo Piirainen.

Yhdistys viettää vuosittain muutamia tupailtoja vuorotellen jäsenien kodeissa. Myös piirakanpaistotalkoita vietetään ja Kuopion impilahtelaisten piiraat ovatkin kovassa maineessa, sillä kysyntä on suurempaa mitä noin kahdenkymmenenhengen porukka ehtii päivässä tehdä. Myös yhteisiä ulkoilu ja pilkkipäiviä on pidetty helmi-maaliskuussa ja kaksipäiväinen kesäretki tehdään kesä-heinäkuussa yöpymisineen ja illanviettoineen eri puolelle Suomea. Elokuussa vietetään rantakalailtaa ja joulun alla pikkujouluja.

Seuralla on jäsenmaksun maksaneita jäseniä noin viitisenkymmentä ja osanottajia tilaisuuksissa on ollut noin kolmekymmentä.Yhdistys järjestää jo kuudennen kerran Impilahti -juhlat Savon seudulla, tänä vuonna juhlitaan elokuun 10.-11. päivä Kuopiossa .

Lisätietoja Kuopion impilahtelaisista saat muun muassa Ilmo Piiraiselta, yhteystiedot hallituksen jäsenet sivulla.

Impilahdelle...
- Tietoa kotiseutumatkoja opastajille

Mitä Impilahti pitää sisällään matkaajalle? Tauno Judin esittelee artikkelissaan Impilahden keskeisiä paikkoja kotiseutumatkojen iloksi

Kirkonkylä ympäristöineen

Impilahden keskustassa sijaitseva sankarihauta-alue on päätien välittömässä läheisyydessä, entisen kansakoulun alapuolisessa rinteessä. "Impilahden sankarivainajat" –kirja vuodelta 1943 mainitsee, että "Impilahdella syntyneitä, siellä koko elämänsä työskennelleitä ja pitäjään muualta muuttaneita sankareina kaatuneita on kirjassa merkitty 373". 1939-1944 sankari-hauta alue on aidattu rautaketjulla ja sen ympärillä on koristeistutuksia. Muistokivi "Kaatunut sankariristi" asetettiin paikalleen 1993.

Vapaussodan sankaripaadessa vuodelta 1918 on 13 –nimeä. Impilahden entinen kansakoulu on edelleen paikoillaan ja toimii jonkinlaisena kulttuuritalona. Suuri kirkkaan sininen rakennus sankarihauta-alueellekin vievän koivukujan päässä.

Sumerian hautausmaa

Sumerian hautausmaa sijaitsee noin 3 km Impilahden kirkolta itään. Toimii nykyään venäläisenä hautausmaana, joten lähes kaikki vanhat muistomerkit ovat hävinneet. Hautausmaalle johtavan tien voi tunnistaa paikassa, missä rautatie ja maantie kulkevat vieri vieressä. Rautatieylikäytävältä on matkaa entiselle hautausmaan portille noin puoli kilometriä.

Leppäsilta

Leppäsillan kylään on kirkonkylältä matkaa noin 7 km. Kylässä on nykyisin jonkin verran venäläisasutusta. Sen keskustasta noin kilometrin verran Kitelän suuntaan on kunnostettu nykyliikenteelle (ei korkeat bussit) kelpaavaksi rautatiealikäytävä. Ennen sitä erkanee tie pohjoiskoilliseen Hippolaan, jonne matkaa noin 3 km. Tie on melko huonokuntoinen, mutta ajettavissa ainakin henkilö- ja maastoautoilla.

Hippola

Hippolan kylässä ei ole nykyisin asutusta. Pakkasen myllypadon raunion kohdalta johtaa heikkokuntoinen polku peltoaukean laitaa Kitelään ja toinen rinnettä ylös järven rantaan. Vasemmalle jää pellon reunaan Juurelan talon paikka, jossa edelleen paikalla pihakivi. Talvisodan aikaan suomalaisten puolustuslinja kulki Hippolan rinteillä, ja järven jäällä jyrkän rinteen katveessa olivat asemissa Kitelän suurmottia (168.D) pehmittävät kranaatinheittimet. Kesäaikaan järvi on kaunis ja mäeltä avautuu avara maisema etelään Kitelän laaksoon. Vasemmalle jäävät Jonnisenmäen ja Kelivaaran kukkulat, taustalle Solanselkä ja Polviselkä. Rinteen päällä on ennen sotia ollut nuorten kiikkukallio, jossa iltaa ovat viettäneet lähikylien nuoret. Nykyisin Hippolan rinne on suosittu paikka paikallisen nuorison leirinvietto-tarkoituksiin.

Hippolan rinne on reheväkasvuista lehtomaastoa. Puron varren pensaikoissa voi kuulla alkukesällä mm. satakieltä, kultarintaa, lehtokerttua ja muita mestarilaulajia. Impilahtelainen runonlaulaja Matrona Kyyrönen on syntynyt Hippolassa v. 1843. ( kuollut 1923). Hän asui Hippolassa Pauloffin talossa, mutta eli pääosan elämästään Kitilässä. Kalevalaseuran pystyttämä muistomerkki on Haukkaselän hautausmaalla. Impilahtelainen-lehdessä 2/1996 on Simo Härkösen kirjoittama artikkeli Matronasta ja muutama näyte hänen itkuvirsistään. Esi-isiemme Impilahti-kirjassa on maininta hänestä sivulla 135.

Kitilän kylä

Kitilän kylä oli vuonna 1939 viimeinen tämän rintamasuunnan kylistä, jonka suomalaiset polttivat. Kitilään muodostui samanniminen suurmotti, jossa venäläinen 168. divisioona oli lähes kolme kuukautta saarroksissa ja sitä huollettiin pääasiassa ilmateitse.

Alakylälle jäi sodan jäljiltä pystyyn vain kolme rakennusta. Niistä yksi, nahkuri Luukkosen talo, oli vieläkin vuonna 1999 jotenkuten koossa. Venäläiset ovat rakentaneet kylän länsiosassa poliisi Levosen talon kohdalta alkavan tieoikaisun alakylän ohitse. Heinittyvää entistä tietä pääsee edelleen Hippolan ojan yli Jokiniemeen, mutta maantiesilta kylän kaakkoislaidassa (Kyllikki Mäntylän "punainen silta") on luhistunut. Jokiniemellä ei ole asutusta, mutta pieniä peruna- ja kasvimaita, sekä yksikertaisia asuinkojuja on sen sijaan muutama. Kitilän järvi on kirkkokummulta katsoen lounaassa. Kylän puoleiselle laidalla on niin sanottu Pikkulampi ja Vannisen mäki, jossa ennen sotaa sijaitsi kirjailija Kyllikki Mäntylän isän huvila. Vanninen piti Kitilässä kauppaa 1920-luvulla ja hankki itselleen huvilatontin lammen rannalta. Huvilan raunio on vieläkin hyvin löydettävissä. Sieltä avautuu kaunis näkymä Pikkulammelle ja Kitilän järvelle. Kyllikki Mäntylän kirjallinen tuotanto liittyy monilta osilta Kitilään ja Huunukkaan. Kitiläjärven ranta on nykyään pajuryteikköä, mutta se on kevätkesästä mitä mainioin ornitologinen kohde. Siellä voi tavata kaikki mahdolliset tämän alueen lehdon laulajat. Laajat kulleroniityt ovat varhaiskesällä maisemalle leimaa-antavia. Järven rantaa pääsee polkua pitkin vanhalta Simo Sulun navetan rauniolta Mursulan tienhaaraan (entisen kansakoulun) tienoilta. Kitilän kirkkokummun betoniportaat ovat säilyneet ehjinä. Kirkon raunion takaa sijainneet pappien haudat ja muistomerkit ovat tuhoutuneet.

Mursula

Mursulan (Haukkaselän) tienhaara on Kitelän Sulun mäen alapuolella. Runsaan parin kilometrin päässä päätiestä tien vasemmalla puolella on Kitilän (ort.) seurakunnan hankkima hautausmaa-alue. Venäläiset ovat oikaisseet tien kulkemaan hautausmaan kohdalta lännempää ja talvisodan aikana tuhoutuneen ja myllerretyn hauta-alueen löytäminen voi olla hankalaa. Hautausmaan eteläpuolelle, entisen Keräsen maalle on pari vuotta sitten alettu koota jätteitä, näin ollen kaatopaikasta on tullut hautausmaan maamerkki. Hautausmaalle pyrkivän on syytä palata kaatopaikalta noin parisataa metriä tietä takaisinpäin ja oikaista sitten metsikkökummun kautta hautausmaalle. Vanha tieura erottuu vieläkin maastosta. Hautausmaalle ovat eräät suvut pystyttäneet omaistensa haudoille ristejä, mutta myös alkuperäisiä metalliristejä ja hautakiviä löytyy maastosta vielä jonkin verran. Matrona Kyyrösen hautakivi on rinteessä polku-uran vieressä.

Syskynsalmen Hermanin skiitta

Syskynsalmessa sijainnut Valamon alaluostari eli Hermanin skiitta on Mursulasta tietä eteenpäin Laatokan rannassa. Matkaa Kitilästä runsaat seitsemän kilometriä. Skiitan tiilinen kirkkorakennus on pystyssä, vaikkakin pahoin vaurioituneena. Valokuvan vanhasta skiitasta löytää mm. Esi-isiemme Impilahti-kirjan sivulta 104. Vuosikymmenet alueella toiminut kivilouhimo käytti saaren kiviainesta rakennuslevyihin, jotka vietiin proomukuljetuksella lähinnä Pietariin ja Moskovaan. Nykyisin louhimo ja sen tuotantolaitokset ovat konkurssissa ja rappeutuneena.

Koirinojan Surun risti

Koirinoja tuli tunnetuksi saarretun venäläisen 168. Divisioonan esikunnan sijaintipaikkana ja huoltopisteenä. Kylän pohjoislaidalta erkanee itään Petroskoin tie (Lemetin tie). Risteyksestä erkanee Pitkärannan suuntaan oikealla kapea kylätie entiseen Koirinojan kylään ja komealla koskelle. Koskelle vievä polku poikkeaa vasemmalle noin parinsadan metrin päässä päätieltä. Lemetin ja Syskyjärven teitten risteys on Ruunuviidan mäen paikkeilla noin neljä kilometriä Koirinojalta pohjoiseen. Seudun mottitaistelussa 1939-40 on arvioitu menehtyneen 35 000 venäläistä ja 5000 suomalaista. Uomaalle johtavan tien varrella on kymmenkunta Neuvostoliiton ajan sotamuistomerkkiä joista ehkä tunnetuin panssa-rivaunukersantti Tereskovin muistomerkki, jonka tytär oli Neuvostoliiton ensimmäinen naiskosmonautti. Uomaan ja Syskyjärven risteyksessä on vuonna 2000 paljastettu Surun risti-muistomerkki, joka on suomalaisten ja venäläisten veteraanijärjestöjen yhteishanke.

Pitkäranta

Impilahteen kuulunut tehdas-paikkakunta Pitkäranta tuhoutui sodissa melko pahoin. Vanhaa rakennuskantaa edustavat muun muassa Salmin rajavartioston kivisen rakennuksen raunio Laatokan rannassa, vanha kansakoulu rautatiealikäytävän jälkeen ja apteekkitalo kylän keskustassa. Kerrostalot ovat sodan jälkeen rakennettuja. Entisen Savilinjan tien varrella on vielä pystyssä hirsirakennuksia , jotka venäläiset rakensivat vuosina 1940-41. Viime vuosina Pitkärantaan on rakennettu lähinnä suomalaisrahoituksin turvin mm. luterilainen- ja ortodoksinen kirkko.

Alkuun