Tulossa

Impilahti-ilta Karjalatalossa Helsingissä tiistaina 25.4.2017 klo 18-20. Vapaa pääsy! Tervetuloa! Impilahti-illat jatkuvat syyskaudella 2017.

Kevätretki Pokrovan luostariin Kirkkonummelle 20.5.2017 alkaen klo 11.

Kotiseutumatka Karjalaan 6.-10.6.2017

Impilahti-päivät Punkaharjulla 29.-30.7.2017

Impilahti-Seuran perinnelounas 4.11.2017

Yhteystiedot

Puheenjohtaja
Pertti Hämäläinen
pertti.hamalainen (at) pp.inet.fi
puhelin 040 775 5117

Luonto ja maasto

Laatokan rantamaa

Laatokan rantakivet

Impilahden maasto on vaihtelevaa. Laatokan rantamaan jyrkkärinteiset mäet ja vehmaat laaksot tuovat maisemaan oman viehätyksensä. Rantojen korkeat kallioniemet työntyvät monin paikoin pitkälle Laatokkaan. Mainittakoon niistä vaikkapa kaunis Huunukanniemi. Niemien väliin jää ravinnerikkaita notkoja ja kapeita, syviä lahtia, kuten Impilahti, Sumerianlahti, Haukkalahti, Korinojanlahti sekä joukko pieniä vuonomaisia lahtia.

Impilahden ja Pitkärannan edustalle levittäytyy vehmas saaristo. Suurimmissa saarissa, kuten Mäkisalossa ja Pellatsalossa, voitiin ennen talvisotaa harjoittaa maataloutta. Eräät saaret, esimerkkinä Pitkärannan edustan Vuoratsu, olivat karun kauniita kalliosaaria.

Koirinojan koski

Rannikon tuntumassa on joukko korkeita vuoria. Mäkisalon Linnavuori ja Pekonvuori, Impilahden Pullinvuori ja Haukkaselän Haukkavuori tarjosivat muinoin, vainojen aikaan, asukkaille pakopaikan.

Impilahden-Suistamon vaaramaa

Laatokalta pohjoiseen mentäessä maaston keskikorkeus lisääntyy. Alkaa Karjalan vuorijonon liuskeisten kivilaatujen vyöhyke, jossa esiintyy mm. erilaisia malmeja. Vähitellen maasto myös muuttuu kumpuilevaksi. Maisemanpiirteitä pyöristävät lukuisat soraharjut, ja myös joet ja järvet antavat maisemalle oman viehätyksensä. Tätä aluetta kutsutaan Impilahden-Suistamon vaaramaaksi.  

Paikoin joet kuohuvat koskina. Onnenkoski Impilahden kirkonkylän läheisyydessä, Kulismajoen Jukakoski Ruokojärvellä ja Koirinojan koski olivat aikoinaan varsinkin kevättulvien aikaan suosittuja retkeilykohteita.

Raja-Karjalan metsä- ja rämealue

Vaara-alueen koillis- ja pohjoispuolella avautuu kolmas maastovyöhyke, Raja-Karjalan metsä- ja rämemaa. Siihen kuuluu Impilahden alueen koillinen kulma. Sieltä hakattiin entisaikaan vuosittain suuret määrät puutavaraa sahojen käyttöön, ja tukinuitto tarjosi kevätaikaan lisäansioita pääosin pienviljelyvaltaisen alueen väestölle. Myös tervanpoltosta saatiin lisätuloja.

Impilahden maasto ja kasvillisuus

Laatokan rannikkovyöhyke oli pääosaltaan aluetta, jolla halla vain harvoin vieraili. Impilahden osalta ilmastosta on käytetty määritettä "väli-ilmasto". Se merkitsee itäisen päätyypin ilmastoa, jossa kesät ovat yleensä lämpimät ja sateiset, ja talvet kylmiä. Kasvuolot olivat edulliset. Rannikkoalueen savipelloilla menestyivät lähes kaikki tavallisimmat viljelykasvit. Myös luonnonvarainen kasvusto oli rikas. Melko yleisesti rantavyöhykkeellä kasvoi jaloja lehtipuita ja siellä viihtyivät myös muutamat lehtojen arat pensaskasvit ja monet harvinaiset kukat.

Tohtori Oskar Relander on kuvannut vuonna 1893 ilmestyneessä kirjassaan Karjalan kuvia tämän Laatokan ranta-alueen rehevyyttä.